Siirry sisältöön

Kalajokinen Niina Juola kohtaa nuoriso-ohjaajan työssään nuoria sekä koulussa että vapaa-ajalla. Kaikkein haastavinta on kohdata niitä nuoria, joilla ei ole yhtään.

”Osa nuorista reagoi vallitsevaan maailmantilanteeseen voimakkaastikin”, sanoo Niina Juola. Kuvassa mukana hänen lukioikäinen tyttärensä Roosa.

Nuorisotyöntekijänä Niina Juola juttelee paljon nuorten kanssa myös ajankohtaisista aiheista:

”Nuoret seuraavat somen kautta todella tiiviisti maailman tapahtumia. Kun uutiset kulkevat mukana koko ajan, ja kyllähän ne mietityttävät nuoria.”

Juolan tuntemista nuorista suurin osa osaa onneksi hyvin suodattaa näkemäänsä ja kokemaansa eikä anna niiden vaikuttaa mielialaansa, vaikka maailmantilanne näyttääkin vyöryvän eteenpäin ikävästä tilanteesta toiseen. Kun koronarajoitukset alkoivat höltyä, tuli sota ja sitten on vielä ympäristön

Voi herätä ihan konkreettisiakin kysymyksiä: voiko sota levitä tänne Suomeenkin? Mitä, jos oma isä joutuukin yhtäkkiä lähtemään sotaan?

”Jotkut nuoret kuitenkin ahdistuvat ja voivat reagoida voimakkaastikin. Heille voi tulla pelon tunteita tai jopa fyysisiä oireita, esimerkiksi pääkipua tai ruokahalun muutoksia. Sitten voi herätä ihan konkreettisiakin kysymyksiä: voiko sota levitä tänne Suomeenkin? Mitä, jos oma isä joutuukin yhtäkkiä lähtemään sotaan?”, hän kertoo.

Juolan mukaan joidenkin nuorten on myös vaikea pysäyttää negatiivisten ajatusten virtaa, kun sekä ympäröivässä maailmassa tapahtuu paljon ikäviä haasteita että mahdollisesti omassakin elämässä on tullut useampia murheita tai pettymyksiä peräkkäin.

”Tässä tilanteessa nuori tarvitsee tuekseen aikuisia, jotka auttavat näkemään toivoa ja saavat uskomaan, että vaikeudet ovat vain ohimeneviä vaiheita.”

Tavallista hyvää arkea nuorten kanssa 

”Nuorisotyössä ei ole kahta samanlaista päivää. Usein tulee yhteydenotto, joka muuttaa koko päivän kalenterin uusiksi. ”

Kalajoella toimii Juolan mukaan esimerkillisesti monialainen yhteistyö. Koulukuraattori tai -terveydenhoitaja voi ohjata nuoren nuorisotyöntekijän kanssa juttelemaan, jos hän katsoo, että nuoren tilanne voi helpottuu jo keskustelemalla turvallisen ja luotettavan aikuisen kanssa.

Nuori tarvitsee tuekseen aikuisia, jotka auttavat näkemään toivoa ja saavat uskomaan, että vaikeudet ovat vain ohimeneviä vaiheita.”

Joskus nuoret ottavat itsekin yhteyttä ja haluavat jutella tai varata aikaa. Päivittäin tulee nuorten kanssa puhuttua niin maailman tilanteesta kuin niistä omista iloista ja suruista.

”Ihanaa työssäni on se, kun nuoret haluavat jakaa elämäänsä ja näyttää myös mukavia asioita, kuten onnistuneita Wilma-merkintöjä tai koearvosanoja. Lisäksi saan olla mukana kivoissa nuorten tapahtumissa ja vapaa-ajan vietossa.”

Yksinäisen nuoren kohtaaminen raastavinta

Niina Juola kertoo, että kaikkein haastavinta ja raastavinta nuorisotyöntekijän työssä on kohdata nuoria, joilla ei ole yhtään kaveria: ”On vaikea tehtävä miettiä, miten luontevasti voisi löytää yksinäiselle nuorelle seuraa.”

”Näissä tilanteissa olen yrittänyt miettiä nuoren kanssa sellaisia harrastuksia tai kiinnostuksenkohteita, joissa voisi kohdata samanhenkisiä nuoria. Joskus se onnistuu ja joskus ei”, hän toteaa.

”Sekin raadollinen tosiasia on tässä työssä hyväksyttävä, etten itse pysty kaikkia auttamaan. Ainakin olen yrittänyt ja tarjonnut mahdollisuuden puhua luottamuksella omasta tilanteesta.”

Haasteita Nuorisotyöntekijän työhön tuovat myös koulua käymättömät nuoret:

”Motivoiminen koulun käymiseen voi olla todella vaikeaa, jos on ollut pitkään poissa. Silloin teen joskus yhteistyötä perhetyön kanssa ja saatan sopia esimerkiksi olevani nuoren tukena, kun hän tulee kouluun.

”Se on myös pysäyttävää, jos nuorella ei ole mitään tavoitteita, unelmia tai haaveita. Kuitenkin niitä usein löytyy, kun niitä yhdessä vähän herätellään.”

Nuorisotyöntekijä Niina Juola mielestä aikuisten ei pidä mennä kertomaan nuorille, kuinka heidän tulisi elää. Kuva: Lenne Eeronketo

Älä luule tietäväsi, mitä nuoret ajattelevat

”Opin nuorilta joka päivä uusia asioita ja ne pitävät minutkin nuorena. Tärkein asia, jonka olen tässä työssä oppinut on se, etten saa olettaa, mitä nuoret ajattelevat enkä etenkään alkaa opettaa, kuinka heidän tulisi elämäänsä elää.”

Juola opettelee tällä hetkellä muun muassa Tik Tok -videoiden tekemistä nuorten kanssa.

”Kyllä niitä nauratti, kun Niina-tätikin aikoo mennä Tik tokiin ja sanoivat, että siitä tulee kyllä hauskaa.”

Vaikka Niina vitsailee jokaisen harmaan hiuksensa olevan työssä ansaittu, niin oikeasti hän kokee olevansa oikealla alalla:

”Nuoret ovat ihania ja Kalajoki on hyvä paikka asua ja elää. Niin sanon nuorillekin, että täällä on turvallista elää tavallista arkea. Tiedän heti keneen ottaa yhteyttä ja mistä saa apua, jos minulle herää huoli jonkun nuoren tilanteesta.

TEKSTI: JUTTA KAJANDER
KUVAT: LENNE EERONKETO

MIELI ry kouluttaa ja tuottaa materiaalia nuorisotyön ammattilaisille ja korostaa nuorten kanssa työtä tekevien merkitystä lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistajina.

Lahjoittamalla Mielinauha-kampanjaan, 1.4.-30.6. sinäkin voit tukea MIELI ry:ssä tehtävää tärkeää työtä ja kriisiauttamista.

Tue mielenterveystyötä ja lahjoita.

Haloo Mieli! Pidetään susta huolta. Yhtäkään mieltä ei ole tehty kestämään yksin.